Vyöjärjestelmä


Kun Jigoro Kano perusti Kodokan-judon, hän otti alusta asti mukaan vyöjärjestelmän. Tetsuji Sato on sanonut, että vyöarvon merkitys on subjektiivisesti harrastajan kannalta mielihyvän tuottaminen, ja objektiivisesti judon hierarkian, organisaation ja talouden ylläpitäminen.
Vyöarvon kasvaessa mielenkiinto säilyy ja judon harrastajamäärä kasvaa. Luultavasti jokaisen judon aloittaneen unelmana on saavuttaa musta vyö. On myös hyvä ymmärtää, että vaikka vyöarvolla ei itselle olisi suurta merkitystä, niin silloin saattaa tietämättään jarruttaa jonkun toisen etenemistä. Esimerkiksi oppilas ei ehkä halua mennä opettajastaan ohi.

Harrastajan taso osoitetaan vyön värillä hänen edetessään oppilas- (kyu-) asteiden läpi kohti mustaa vyötä: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea vyö (6.-1. kyu). Tämän jälkeen edetään mustan vyön asteisiin (1.-10. dan). 6.-8. dan voi käyttää myös punavalkoista vyötä, ja 9.-10. dan punaista vyötä.


Osaamista ja edistymistä mitataan vyökokeissa, joita ottavat vastaan korkea-arvoiset judokat Suomen Judoliiton koulutuksella ja valtuutuksella.
Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja vyöhönsä. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa; heille ei saa tehdä esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja.

 

Ylämaan judoseura Yudo ry:n vyösuoritukset:
Miika Kosonen: oranssi vyö (4. kyu) 23.7.2018