Vyöjärjestelmä

Kun Jigoro Kano perusti Kodokan-judon, hän otti alusta asti mukaan vyöjärjestelmän. Tetsuji Sato on sanonut, että vyöarvon merkitys on subjektiivisesti harrastajan kannalta mielihyvän tuottaminen, ja objektiivisesti judon hierarkian, organisaation ja talouden ylläpitäminen. Vyöarvon kasvaessa mielenkiinto säilyy ja judon harrastajamäärä kasvaa. Luultavasti jokaisen judon aloittaneen unelmana on saavuttaa musta vyö. On myös hyvä ymmärtää, että vaikka vyöarvolla ei itselle olisi suurta merkitystä, niin silloin saattaa tietämättään jarruttaa jonkun toisen etenemistä. Esimerkiksi oppilas ei ehkä halua mennä opettajastaan ohi.

Harrastajan taso osoitetaan vyön värillä hänen edetessään oppilas- (kyu-) asteiden läpi kohti mustaa vyötä: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea vyö (6.-1. kyu). Tämän jälkeen edetään mustan vyön asteisiin (1.-10. dan). 6.-8. dan voi käyttää myös punavalkoista vyötä, ja 9.-10. dan punaista vyötä.

Osaamista ja edistymistä mitataan vyökokeissa, joita ottavat vastaan korkea-arvoiset 
judokat Suomen Judoliiton koulutuksella ja valtuutuksella.
Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja 
vyöhönsä. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa; heille ei saa tehdä 
esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja.


Vyökoevaatimukset 


Yleistä 

Vyökokeeseen voi osallistua, kun oman ryhmän ohjaaja antaa siihen suostumuksen. Silloin täytetään yhdessä vyökoehakemus, ja hakija maksaa osallistumismaksun (tämä ei koske keltaisen vyön suoritusta vaan vasta korkeampia vyöarvoja). Omalla dojolla järjestetään vyökokeita eli graduointeja keltaisesta vyöstä (5. kyu) ruskeaan vyöhön (1. kyu) saakka, mutta mustan vyön kokeet järjestetään Suomen Judoliiton toimesta. 

Vyökokeeseen tullaan puhtaassa, valkoisessa judogissa, ja judopassi on oltava mukana, jos sellainen on olemassa. Ja jos ja kun koe menee läpi, niin myös uusia vöitä voi ostaa seuran kautta edullisesti. Ja jos ei sitä passia ollut ennestään, niin kokeen jälkeen sellainen tilataan.

Kun vyöarvo tummenee, niin oletuksena on se, että vanhat tekniikat ovat hallussa. Eli esim. vihreän vyön kokeessa voidaan ihan hyvin kysyä keltaisen vyön tekniikoita ja ne pitää osata. 

Keltainen vyö (5. kyu) 

  • Keltaisen vyön kokelaan tulee olla vähintään seitsemänvuotias, ja kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua judon aloittamisesta. 
  • Aikuisjudoka on tyypillisesti valmis keltaisen vyön kokeeseen kun harjoituskertoja on kertynyt n. 50 (noin kaksi harjoitusta viikossa noin puolen vuoden ajan). 
  •  Juniorit ovat tyypillisesti valmiita keltaisen vyön kokeeseen harjoiteltuaan säännöllisesti peruskurssin ajan syksystä kevääseen. 
Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä: 
  • Toimiva ja turvallinen ukemi. Tämä on kaikkein tärkein asia! 
  • Dojokäytös ja hygienia... no, tämäkin on tärkein osaamisalue, koska muuten emme voi harjoitella judoa etenkään näin korona-aikana... Mutta muutenkin. 
  • Shisei, eli perusasento, ja kumikata, eli perusote. Shintai, eli liikkuminen judomaisesti, ja tai-sabaki, eli kääntyminen 
  • Tandoku-renshu eli yksinharjoittelu 
  • Yksi käsiheitto, yksi lonkkaheitto ja yksi jalkaheitto 
  • Kolme erilaista "kaulaliinasidontaa" sekä poistulot niistä 
  • Keltaisen vyön kokeessa tekniikkasuoritusten tulee olla tunnistettavia. Tekniikan ajoituksessa, suunnassa ja hallitsemisessa voi olla virheitä, koska kyse on vielä judon alkeiden opettelusta. 

Oranssi vyö (4. kyu) 

  • Oranssin vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua keltaisen vyön suorittamisesta. 
Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä: 
  • Yaku-soku-keiko (harjoitus, jossa heitellään vuorotellen vapaasti valittavia heittoja ilman vastustusta) ja kagari-keiko (harjoitus, jossa vain toinen heittää) 
  • Yhteensä kuusi heittoa te-waza, koshi-waza ja ashi-waza -ryhmistä (vähintään yksi jokaisesta ryhmästä) 
  • Kaikki sidonnat kesa-gatameluokasta ja jokaisesta yksi poistulo Tekniikkasuoritusten tulee olla tunnistettavia ja toimivia. Ajoituksessa, suunnassa ja hallitsemisessa voi olla vielä vähän virheitä, mutta suoritusvarmuus on vahvistunut keltaisen vyön tasosta. 
  • Oranssi vyö on vielä judon aloitusvaihetta, joten kiitettävää teknistä osaamista ja tehoa ei vaadita. 
  • Heitot esitetään liikkeestä (uke työntää tai vetää, tori mukautuu liikkeeseen) ja sidonnat esitetään hyökkäystilanteesta. 

Vihreä vyö (3. kyu) 

  • Vihreän vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua oranssin vyön suorittamisesta. 
  • Kilpailupisteitä ei vielä edellytetä 
  • Yksi leiri oranssin vyön aikana pitää olla käytynä 
  • Judon perusteet (JP) -koulutus on oltava suoritettuna 
  • Vihreän vyön kokelaan tekniikka alkaa olla jo sujuvaa, ja tokui-wazat tehokkaita. 
Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä: 
  • Heitot liikkeestä eri suuntiin oikealle ja vasemmalle puolelle 
  • Tehokas horjutus Tokui-waza (lempitekniikka) 
  • Kaikki sidonnat shiho-gatame- ja kesa-gatame -luokista, sekä niistä poistulot 
  • Yli 15-vuotiaille: Kuristusten ja lukkojen (eli shime- ja kansetsu-wazan) perusteet 
  • Heittoja osattava tehdä reagoimalla uken aloittamaan liikkeeseen neljään eri suuntaan: Uke lähtee heti otteen haettuaan liikkumaan ja viemään johonkin suuntaan, johon kokelaan on reagoitava tilanteeseen sopivalla tekniikalla. 
  • Tekniikkaesittelyssä heittoja osattava tehdä myös viemällä uke liikkeeseen eri suuntiin esim. neljään horjutussuuntaan tekniikasta riippuen myös tsugi-ashi-liikkeellä
  • Mattotekniikat esitetään hyökkäys/puolustustilanteista 
  • Ukemi on osattava jo kutakuinkin täydellisesti 

Sininen vyö (2. kyu) 

  • Sinisen vyön kokelaan tulee olla vähintään 13-vuotias, ja kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kahdeksan kuukauden kuluttua vihreän vyön suorittamisesta. 
  • Kilpailupisteitä vaaditaan viisi judoliiton kilpailumääräysten mukaisista virallisista kilpailuista, tai muuten kokeeseen pääsee vasta 1,5 vuoden kuluttua vihreän vyön suorittamisesta. 
  • Yksi leiri vihreän vyön aikana tulee olla käytynä 
  • Oppimisen ja opettamisen perusteet judossa (OOP) -koulutus pitää olla suoritettuna 
Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä: 
  • Tehokas ja toimiva tokui-waza 
  • Reagointi uken liikkeeseen 
  • Erilaiset käsiotteet (ei vain perusote eli kumikata, vaan muitakin otteita) 
  • Yhdistelmätekniikat (eli kombinaatiot) ja vastatekniikoita, viisi kumpaakin 
  • Heitot ja sidonnat graduointiohjeiden mukaan: https://www.judoliitto.fi/site/assets/files/7049/judo-graduointisaannot-2020_julkaisuversio-1.pdf 
  • Mattotekniikat randorimaisesti 
  • Nage-no-katasta perusteet, eli ensimmäinen waza käsiheitot eli te-waza (uki otoshi, ippon-seoi-nage ja kata-guruma) 
  • Sinisen vyön kokelaalta vaaditaan jo tekniikoiden periaatteiden ymmärtämistä (opetus) ja tekniikoiden teho ja luonnollinen suunta näkyy jo selvästi. Tokui-wazat vaaditaan osattavan monipuolisesti (tekniikkaperhe-periaate) 

Ruskea vyö (1. kyu) 

  • Ruskean vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan 10 kuukauden kuluttua sinisen vyön suorittamisesta
  • Kilpailupisteitä vaaditaan 10 judoliiton kilpailumääräysten mukaisista virallisista kilpailuista, tai muuten pitää olla kulunut vähintään noin kaksi vuotta sinisen vyön suorittamisesta
  • Judotuomarin peruskurssi tulee olla hyväksytysti suoritettuna, mutta tuomarilisenssiä ei ole pakko olla voimassa 
  • Monipuolinen ja tehokas tokuiwaza-tekniikkaperhe 

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä: 


Natsat ja natsakokeet


Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja vyöhönsä. Ensimmäinen natsa tulee uuden vyöarvon mukana, toinen on jo seuraavan vyöarvon "oppilas" ja kolmas "kokelas" - ja sitten onkin edessä taas vyökoe, eli vyön arvon tummentaminen. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa. Heille ei saa tehdä esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että niitä natsoja käyttävät kaikki alle 15-vuotiaat. 

Kun suoritetaan ensimmäinen natsa valkoiseen vyöhön, niin samalla tilataan juniorille judopassi (ja aikuisille se tilataan keltaisen vyön kokeen yhteydessä). Judopassin henkilötietosivulle tulee liimata valokuva, ja täyttää muut tiedot. Kuvaksi käy esim. passikuvakokoinen versio koulukuvasta. Kuva pitää olla paikallaan viimeistään toisessa natsakokeessa (tai kun passia muuten tarvitaan esim. kilpailuissa, leireillä, jne). 

Sen jälkeen tulee vyöhön ommella yksi natsa kumpaankin päähän. Natsa ommellaan punaisesta, n. 1 cm levyisestä nauhasta (esim. puuvillanauha tai kanttinauha) ja sen tulee näkyä vyön molemmin puolin. Jatkossa, kun suoritetaan vöitä keltaisesta siniseen alle 15-vuotiaina, se jokaisen uuden värin ensimmäinen natsa ommellaan automaattisesti heti vyön värin vaihtuessa. Eli vain valkoiseen vyöhön ensimmäinen natsa suoritetaan erikseen. 

Ensimmäinen nauha ommellaan 5 cm vyön päästä, ja sen kumpaankin päähän siten, että jos vyön päät asettelee vierekkäin, ovat natsat samalla etäisyydellä vyön päästä. Mutta huom! Jos vyön päässä on jokin valmistajan merkki, nauhat ommellaan kuitenkin vasta merkin "yläpuolelle" (ks. kuva) - ja silti vyön molemmissa päissä nauhat ovat yhtä kaukana vyön päästä.

Natsojen on pysyttävä vyössä kiinni kovassakin menossa.



Ylämaan judoseura Yudo ry:n vyösuoritukset: 

Niilo Kosonen: oranssi vyö (4. kyu) 10.7.2019 
Miika Kosonen: oranssi vyö (4. kyu) 23.7.2018 


Seuramme päägraduoitsija Sami Järvinen kertoo vyö- ja natsakokeiden
tuloksista kokeiden jälkeen 
23.7.2018.
Hyvin meni, kenenkään ei tarvinnut hävetä. ;-)