Kilpailusäännöt
Kilpailualue koostuu ottelu- ja suoja-alueesta. Koko alueen pitää olla peitetty judomatoilla eli tatameilla. Kansainvälisissä arvokilpailuissa kilpailualue on yleensä 14x14m ottelualueen ollessa 10x10m. Kotimaisissa kilpailuissa riittää pienempikin alue. Ottelijoiden tulee pääsääntöisesti pysyä ottelualueella, mutta poikkeustilanteissa voidaan kamppailun antaa jatkua suoja-alueella, jos se tapahtuu keskeytyksettä.
Ottelijat erotetaan toisistaan joko kilpailuvyön värin (valkoinen tai punainen) tai judopuvun eli judogin värin (valkoinen tai sininen) mukaan. Valkoisen nimi mainitaan kuulutuksissa, listoilla jne. Ensin, ja valkoinen sijoittuu aina aloitustilanteissa tuomarin oikealle puolelle. Suomessa alle 15-vuotiaat juniorit eivät saa käyttää sinistä judopukua. Näin hillitään kilpailijoihin kohdistuvien kustannusten nousua.
Tuomareita on kolme. Heistä yksi on matolla ja vastaa kilpailun tuomitsemisesta. Kaksi maton reunalla olevaa tuomaria voivat kuitenkin kumota mattotuomarin päätökset, jos he ovat asiasta keskenään yksimielisiä. Mattotuomari vastaa siitä, että päätökset tulevat kirjattua oikein. Mattotuomari julistaa päätökset sekä ääneen, että käsimerkein. Käsimerkkejä on paljon, jo pelkästään erilaisia varoituksia on virallisissa säännöissä lueteltu 14 sivun verran.
Judopukua ja hygieniaa koskevat omat sääntönsä. Puku ei saa olla liian iso tai pieni, pitkä tukka tulee olla sidottuna, eikä sormuksia, koruja, yms. sallita. Näin taataan kilpailijoiden turvallisuus.
Ottelut kestävät 2-5 minuuttia sarjasta riippuen. Jos tilanne ottelun päättyessä on tasan, jatketaan otteluaikaa niin kauan, että voittaja saadaan selville. Tiettyjen mattotuomarin komentojen välillä kello kuitenkin pysäytetään joko siksi, että ottelijat palaavat alkuasetelmiin, tai että tuomari voi korjata vaarallisena pitämäänsä yksityiskohtaa kilpailijoiden osalta.
Pisteitä saa hyvistä heitto- ja sidontatekniikoista. Pisteitä on kahdenlaisia: Ippon, eli täydellinen suoritus. Tällöin kaikki heiton osa-alueet toteutuvat, tai sidonnan kesto ylittää maksimin. Jos heiton osa-alueista jokin jää vajaaksi tai sidonnan kesto ylittää minimirajan muttei saavuta maksimia, saa ottelija wa-zarin. Kaksi wa-zaria vastaa yhtä ipponia. Myös jos toinen ottelija luovuttaa esim. sidonnan, kuristuksen tai lukon vuoksi, toinen ottelija voittaa.
![]() |
Ippon! Tuomari julistaa ottelun päättyneeksi. |
Tuomaritoiminta
Judoharrastukseen liittyvät kilpailut, ja kilpailuihin tuomaritoiminta. Näin se on, vaikkei kenenkään tarvitse kokeilla kumpaankaan osallistumista. Tuomarina toimiminen kuitenkin auttaa judoharrastuksessa monin tavoin. Ensinnäkin pääsee näkemään hyviä otteluita, ja toiseksi ne säännöt on pakko opetella. Sääntöjä hiotaan joka vuosi, mutta käytännössä ne ovat pysyneet samoina jo vuosikymmenien ajan. Aktiivisen tuomarin on kuitenkin oltava hereillä niiden osalta senkin jälkeen, kun lisenssi on jo hallussa.
Toimiessaan tuomarina tulee tuomarin kyetä tuntemaan ottelun henki. Välittömien ja tarkkojen arvioiden ja päätöksien teko vaatii erittäin syvää keskittymistä. Tärkeintä on johdonmukaisuus. Samanlaista, korkeatasoista esitystä edellytetään niin kilpailun alussa kuin tunteja myöhemmin päivän viimeisessä ottelussa. Tärkeää on myös se, että oikeasti ottelussa vahvempi kamppailija voittaa sen kulloisenkin matsin.
Tuomitsemisen paineet aiheuttavat monille samanlaisen sisäisen tunnetilan kuin he tunsivat aikoinaan ollessaan itse ottelijoita. Toiset nauttivat tästä tunteesta, koska se muistuttaa heitä ajasta, jolloin he ottelivat. Tuomarin tulee valmistautua kilpailuun samankaltaisesti kuin kilpailija, huomioiden sellaiset seikat kuten fyysisen kunnon ja levon, jotta olisi virkeä, tyyni ja energinen.
Kuten ottelija kamppailee parantaakseen suoritustaan, tulee myös tuomarin tehdä parhaansa parantaakseen suoritustaan. Kehitystä mitataan itse asetettujen tavoitteiden ja vertaisten antamien tunnustusten kautta. Oppimisella ja kehittymisellä ei ole rajaa eikä täydellisyyttä ei voi ikinä saavuttaa. Kaikilla kokeneilla tuomareilla on velvollisuus tukea nousevien ja tulevien tuomareiden kehitystä.
Lisenssijärjestelmä
Tuomariksi hakeudutaan kaksipäiväisen peruskurssin kautta. Se sisältää teoriaopintoja ja näyttökokeen. Sen jälkeen lisenssiä ylläpidetään tuomitsemalla kilpailuja ja osallistumalla tuomariseminaareihin. Lisenssiä korottaville tuomareille järjestetään korotukseen valmistava koulutus. Pätevimmät tuomarit etenevät uransa edetessä kansainvälisiin kisoihin, ja saavat sitä myöten kansainväliset lisenssit.
Huom. Tuomariperuskurssin suorittaminen on ruskean vyön (1. kyu) esitietovaatimus. (Lisenssiä sen sijaan ei ole pakko suorittaa.)
Kansallisen tuomarilisenssin voi saada Suomen Judoliiton jäsenseuran jäsen. Voimassa oleva tuomarilisenssi antaa oikeuden toimia tuomarina virallisissa judoliiton kilpailuissa. Kansallisia lisenssejä ovat A-, B-, C- ja D-lisenssit. Vähimmäisvaatimukset lisenssille ja korotuksille ovat (rautalankaversio):
Li-senssi | Ikä ja vyö | Vähimmäis-koulutus | Kelpoisuus | (Erityishyväksynnällä) |
D | 15v / 2 kyu tai 18v / 3 kyu | Peruskurssi | Kansalliset U15-U13-U11 | Muut kansalliset kilpailut |
C | 18v / 2 kyu | D-lisenssi tai vast. | Kansalliset kilpailut pl. arvokisat | Kansalliset arvokilpailut |
B | 18v / 1 kyu | 16 kilpailupäi-vää ja koulutus | Nuorten SM-kilpailut | Muut arvokilpailut |
A | 21v / 1 dan | 20 kilpailupäi-vää B-lisenssillä ja koulutus | Kaikki kansalliset kilpailut |
Tuomarilisenssin yläikäraja on 65 vuotta. Ikärajan täyttymisen jälkeen tuomari voi toimia tuomaritarkkailijana sekä tuomarina kansallisissa kilpailuissa tietyin rajoituksin.
Tarkemmin Suomen Judoliiton kotisivuilla: https://www.judoliitto.fi/tuomarit/
Ensikertalainen tuomarina
(Lyhennetty artikkeli, julkaistu kokonaan Judo-lehdessä 4/2016)