sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Hiihtolomallakin tapahtui judoa

Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja vyöhönsä. Ensimmäinen natsa tulee uuden vyöarvon mukana, toinen on jo seuraavan vyöarvon "oppilas" ja kolmas "kokelas" - ja sitten onkin edessä taas vyökoe, eli vyön arvon tummentaminen. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa. Heille ei saa tehdä esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että niitä natsoja käyttävät kaikki alle 15-vuotiaat.

Vaikka kaikki juniorit haluaisivat tietenkin olla jo aikuisia, tai ainakin vaikuttaa sellaisilta, niin natsojen käyttöön on olemassa toinenkin suuri lisämotivaatio (siis sen lisäksi ettei yhtäkkiä kuristeta eikä lukoteta): Se ensimmäinen natsa vyössä rinnastetaan (aikuisten) vyöarvoon, eli esim. keltainen vyö, ja keltainen vyö + yksi natsa ovat samanarvoisia. Mutta alku- ja loppuriveissä, kun järjestäydytään vyöarvon mukaan, kaksi tai kolme natsaa vyössä tarkoittaa että henkilö on "korkea-arvoisempi" kuin ilman natsoja toimiva henkilö (eli aikuinen)!

Keskiviikon harjoituksissa opetettiin/kerrattiin käyttäytymistä vyö- ja natsakokeissa. Harjoituksen lopuksi järjestettiin demonstraatio, jossa Niilo ja Eerik näyttivät esimerkillisen mallisuorituksen vyökokeesta (esimerkillisyyttä lisää se, kun kumpikaan ei ollut osannut varautua tähän edeltäkäsin vaan toimivat täysin ohjatusti). Yllätys, yllätys - se olikin sitten ihan oikea natsakoe, jonka molemmat läpäisivät. Nyt Eerik saa ommella ensimmäisen punaisen natsan valkoiseen vyöhönsä ja Niilo toisen natsan oranssiinsa. 

Sovimme, että jos tämä ompeluasia ei vielä nuorilta miehiltä vielä itseltään onnistu, niin molemmat voivat pyytää apua vanhemmiltaan (tasa-arvon ajasta huolimatta ehdotamme, että kuitenkin äideiltä "noin niiku ensteksi"). Ja varmuuden vuoksi natsanompeluohjeet tässä alla. 

Jos natsakokeessa jotain parannettavaa jäi, niin se kohdistuu yhtä hyvin ohjaajiin: japaninkieliset sanat ja nimet pitää kerrata ennen seuraavia kokeita. Ohjaajilta toivotaan lisää niiden aktiivista ja säännöllistä opettamista harjoituksissa. 

Natsakoe on junioreille aivan yhtä tärkeä kuin vyökoekin. Uudesta vyöarvosta on
täällä Etelä-Karjalassa tapana onnitella heitoilla (jokainen onnittelija heittää).

Onneksi olkoon 3.3.2021 johdosta, Niilo ja Eerik! :-)
(Kolmannessa kuvassa oheistoimintaa umpihankikävelyharjoituksen jälkeen.)



Natsojen ompelu ja muut toiveet kotiväelle 

Edellisistä natsakokeista on aikaa joten kertaamme ohjeet tässä, ja lisäämme nämä pian myös tuonne Vyöjärjestelmä-sivullekin, kunhan ohje on vertaisluettu. 

Kun suoritetaan ensimmäinen natsa valkoiseen vyöhön, niin samalla tilataan juniorille judopassi (ja aikuisille se tilataan keltaisen vyön kokeen yhteydessä). Judopassin henkilötietosivulle tulee liimata valokuva, ja täyttää muut tiedot. Kuvaksi käy esim. passikuvakokoinen versio koulukuvasta. Kuva pitää olla paikallaan viimeistään toisessa natsakokeessa (tai kun passia muuten tarvitaan esim. kilpailuissa, leireillä, jne). 

Sen jälkeen tulee vyöhön ommella yksi natsa kumpaankin päähän. Natsa ommellaan punaisesta, n. 1 cm levyisestä nauhasta (esim. puuvillanauha tai kanttinauha) ja sen tulee näkyä vyön molemmin puolin. Jatkossa, kun suoritetaan vöitä keltaisesta siniseen alle 15-vuotiaina, se jokaisen uuden värin ensimmäinen natsa ommellaan automaattisesti heti vyön värin vaihtuessa. Eli vain valkoiseen vyöhön ensimmäinen natsa suoritetaan erikseen.

Ensimmäinen nauha ommellaan 5 cm vyön päästä, ja sen kumpaankin päähän siten, että jos vyön päät asettelee vierekkäin, ovat natsat samalla etäisyydellä vyön päästä. Mutta huom! Jos vyön päässä on jokin valmistajan merkki, nauhat ommellaan kuitenkin vasta merkin "yläpuolelle" (ks. kuva) - ja silti vyön molemmissa päissä nauhat ovat yhtä kaukana vyön päästä. 

Natsojen on pysyttävä vyössä kiinni kovassakin menossa.