keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Kevätkauden kuulumisia

Uki-Goshi
Rajoituksia on rajoitettu, eli olemme päässeet takaisin normaaliin viikkojärjestykseen. Treenejä on tarkoitus jatkaa peräti heinäkuun puoliväliin asti, koska tämän hetkisen parhaan tiedon mukaan Suomen paras judoleiri Artjärvellä järjestetään silloin myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 

Tänään vietettiin kunnon "maalaistreenit" :-) Ensin vapaamuotoiset alkulämmöt Kososten trampoliinilla, sitten lonkkaheittopainotteiset harjoitukset nuorisotalolla ja lopuksi hiet karistettiin Lohonjärveen. Aivan oikeutetusti voidaan todeta, että nämä pojat olivat tänäkin vuonna järvessä ennen kuin edes laituri. :-D

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Lisää kokouksia / Leader Länsi-Saimaa 20.4.2021

Tiistaina 20.4.2021 pidettiin Länsi-Saimaan Leader-yhdistyksen vuosikokous. Olemme jäsenenä siinäkin yhdistyksessä. Totuttuun tyyliin Tatu toimi paitsi edustajanamme, myös kokouksen puheenjohtajana.

Kokous oli etäkokous. Valitettavasti yhtään kertaa ei edes äänestetty, että puheenjohtaja olisi päässyt tositoimiin. No - toimintakertomukset ja -suunnitelmat, talousarvio, tilinpäätös ja henkilövalinnat toteutuivat liikuttavassa yksimielisyydessä ja kokous kesti vain tunnin. 

Mutta kun paikalla oli melkein parikymmentä kokousedustajaa, niin päätökset taatusti edustivat jäsenistön koko kirjoa. 

Hyvä kokous. (y)




sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Liiton kevätkokouksen kuulumisia

Totuttuun tyyliin osallistuimme Suomen Judoliiton kevätkokoukseen, joka pidettiin ns. hybridimallisena lauantaina 17.4.2021. Meidän edustajamme oli (tälläkin kertaa) Tatu. Tuo "hybridimalli" tarkoittaa sitä, että pääosa osallistujista osallistui tietokoneen välityksellä, ja vain muutama henkilö oli oikeasti paikan päällä Vantaalla. Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen - kokoukseen osallistui ennätysmäärä jäsenseuroja. Jos jonain vuonna ei ole ollut edes 10 seuraa kevätkokouksessa, niin nyt oli peräti 38 seuraa edustettuna! Tämä on hyvä suunta.

Taas kerran on kuitenkin syytä pohtia, mitä järkeä meidän on näihin kokouksiin osallistua. Nämä 38 seuraa käyttivät yhteensä 3340 ääntä, ja meillä oli yksi ääni. Oikea suhde nykyaikana olisi se, että jokaisella jäsenseuralla on kokouksessa yksi ääni, eli meillä 1/38 -vaikutusmahdollisuus eikä 1/3340. Monissa muissa liitoissa tähän on jo menty, joten paras tapa yrittää saada muutosta aikaan judoliitossakin on pitää asiaa säännöllisesti esillä. Joka tapauksessa yksikin ääni tuo oikeuden tehdä ehdotuksia tai kannattaa muita, ja tätä oikeutta koetimme taas kerran käyttää ahkerasti.

Kevätkokouksen asialista oli sellainen, että jo etukäteen oltiin osattu varautua siihen, että siitä kokouksesta tulla vaikea. Sen vuoksi kokouksen puheenjohtajaksi oltiin kutsuttu täysin ulkopuolinen, judoa tuntematon mutta yhdistyslain asiantuntija Kimmo Oila. Sääntömääräiset asiat käytiin läpi ilman sen kummempia erikoisuuksia. Sen jälkeen vuorossa oli kuitenkin pitkä keskustelu liiton toiminnanjohtajan tehtävästä, koska hallitus oli aiemmin tänä vuonna päättänyt kyseisen tehtävän lopettaa. Tästä syystä kokous venyi peräti neljätuntiseksi.

Kokouksen ainoa äänestys käytiin siitä, että otetaanko Lahden judoseuran ehdottama ja Turun judoseuran  kannattama ehdotus toiminnanjohtajan tehtävän lopettamisen perumisesta käsittelyyn. Pitkän keskustelun jälkeen äänestys päättyi lukemin 2319-994 ja samalla kokous siis 70% enemmistöllä siihen tulokseen, että asiaa ei edes käsitellä. Käytettyjen puheenvuorojen perusteella pääsyynä äänestyksen lopputulokselle oli se, että nyt haluttiin antaa muutoksille tilaa ja uudelle hallitukselle työrauhaa. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska muutoksia judoliiton toimintaan on toivottu jo pitkään ja toisaalta nykyhallitus on toiminut vasta 3,5kk. 

Kokouksesta jäi hyvä fiilis. Vaikuttaa siltä, että seurat pyrkivät toimimaan vahvassa yhteistyössä niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Ja mielipiteitähän kyllä mahtuu maailmaan - jopa vääriä. ;-)

Kokouksen "kalvoilla" vilahti hieno valokuva. Lasse 6v siinä katselee kameraan. :-)


sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Hiihtolomallakin tapahtui judoa

Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja vyöhönsä. Ensimmäinen natsa tulee uuden vyöarvon mukana, toinen on jo seuraavan vyöarvon "oppilas" ja kolmas "kokelas" - ja sitten onkin edessä taas vyökoe, eli vyön arvon tummentaminen. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa. Heille ei saa tehdä esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että niitä natsoja käyttävät kaikki alle 15-vuotiaat.

Vaikka kaikki juniorit haluaisivat tietenkin olla jo aikuisia, tai ainakin vaikuttaa sellaisilta, niin natsojen käyttöön on olemassa toinenkin suuri lisämotivaatio (siis sen lisäksi ettei yhtäkkiä kuristeta eikä lukoteta): Se ensimmäinen natsa vyössä rinnastetaan (aikuisten) vyöarvoon, eli esim. keltainen vyö, ja keltainen vyö + yksi natsa ovat samanarvoisia. Mutta alku- ja loppuriveissä, kun järjestäydytään vyöarvon mukaan, kaksi tai kolme natsaa vyössä tarkoittaa että henkilö on "korkea-arvoisempi" kuin ilman natsoja toimiva henkilö (eli aikuinen)!

Keskiviikon harjoituksissa opetettiin/kerrattiin käyttäytymistä vyö- ja natsakokeissa. Harjoituksen lopuksi järjestettiin demonstraatio, jossa Niilo ja Eerik näyttivät esimerkillisen mallisuorituksen vyökokeesta (esimerkillisyyttä lisää se, kun kumpikaan ei ollut osannut varautua tähän edeltäkäsin vaan toimivat täysin ohjatusti). Yllätys, yllätys - se olikin sitten ihan oikea natsakoe, jonka molemmat läpäisivät. Nyt Eerik saa ommella ensimmäisen punaisen natsan valkoiseen vyöhönsä ja Niilo toisen natsan oranssiinsa. 

Sovimme, että jos tämä ompeluasia ei vielä nuorilta miehiltä vielä itseltään onnistu, niin molemmat voivat pyytää apua vanhemmiltaan (tasa-arvon ajasta huolimatta ehdotamme, että kuitenkin äideiltä "noin niiku ensteksi"). Ja varmuuden vuoksi natsanompeluohjeet tässä alla. 

Jos natsakokeessa jotain parannettavaa jäi, niin se kohdistuu yhtä hyvin ohjaajiin: japaninkieliset sanat ja nimet pitää kerrata ennen seuraavia kokeita. Ohjaajilta toivotaan lisää niiden aktiivista ja säännöllistä opettamista harjoituksissa. 

Natsakoe on junioreille aivan yhtä tärkeä kuin vyökoekin. Uudesta vyöarvosta on
täällä Etelä-Karjalassa tapana onnitella heitoilla (jokainen onnittelija heittää).

Onneksi olkoon 3.3.2021 johdosta, Niilo ja Eerik! :-)
(Kolmannessa kuvassa oheistoimintaa umpihankikävelyharjoituksen jälkeen.)



Natsojen ompelu ja muut toiveet kotiväelle 

Edellisistä natsakokeista on aikaa joten kertaamme ohjeet tässä, ja lisäämme nämä pian myös tuonne Vyöjärjestelmä-sivullekin, kunhan ohje on vertaisluettu. 

Kun suoritetaan ensimmäinen natsa valkoiseen vyöhön, niin samalla tilataan juniorille judopassi (ja aikuisille se tilataan keltaisen vyön kokeen yhteydessä). Judopassin henkilötietosivulle tulee liimata valokuva, ja täyttää muut tiedot. Kuvaksi käy esim. passikuvakokoinen versio koulukuvasta. Kuva pitää olla paikallaan viimeistään toisessa natsakokeessa (tai kun passia muuten tarvitaan esim. kilpailuissa, leireillä, jne). 

Sen jälkeen tulee vyöhön ommella yksi natsa kumpaankin päähän. Natsa ommellaan punaisesta, n. 1 cm levyisestä nauhasta (esim. puuvillanauha tai kanttinauha) ja sen tulee näkyä vyön molemmin puolin. Jatkossa, kun suoritetaan vöitä keltaisesta siniseen alle 15-vuotiaina, se jokaisen uuden värin ensimmäinen natsa ommellaan automaattisesti heti vyön värin vaihtuessa. Eli vain valkoiseen vyöhön ensimmäinen natsa suoritetaan erikseen.

Ensimmäinen nauha ommellaan 5 cm vyön päästä, ja sen kumpaankin päähän siten, että jos vyön päät asettelee vierekkäin, ovat natsat samalla etäisyydellä vyön päästä. Mutta huom! Jos vyön päässä on jokin valmistajan merkki, nauhat ommellaan kuitenkin vasta merkin "yläpuolelle" (ks. kuva) - ja silti vyön molemmissa päissä nauhat ovat yhtä kaukana vyön päästä. 

Natsojen on pysyttävä vyössä kiinni kovassakin menossa.


maanantai 1. maaliskuuta 2021

Hiihtolomakuulumisia

Vaikka hiihtoloma on nyt jo virallisesti alkanutkin, niin pidämme vielä keskiviikon treenit ihan normaalisti, koska juniorit ovat itse sitä toivoneet. Jaan harjoituksissa paperille printatut vyökoevaatimukset kaikille niille, joilla se ihanuus lähenee, ja käydään niitä läpi vähän myös suusanallisesti. Saatamme jopa harjoitella  vyökoerituaalia läpi, koska myös natsakokeita on lähiaikoina tulossa - jopa valkoiseen vyöhön.

Sen jälkeen jäämme hiihtolomalle, joka kestää ainakin viikon (eli ke 10.3. ei ole harjoituksia). 

Lapset ovat varmasti lomansa ansainneet, ja myös samalla pienen tauon judosta. Toivon, että harrastaisitte kaikenlaista ulkosalla: hiihtoa, luistelua jne... Hanget kantavat vielä ja sääolosuhteet näyttävät muutenkin hyviltä. Ehkäpä tehdään loppuviikosta jotain myös yhdessä - puhutaan tästä sitten treeneissä.

Mieli virkeänä on sitten loman jälkeen hyvä palata takaisin judon opiskelun pariin, sikäli kun alueelliset viranomaiset sen meille suovat. No - ainakin Niilo ja Eerik pääsevät treenaamaan, luki tuoreimpia (8.3. Etelä-Karjalassa voimaan astuvia) määräyksiä nyt miten päin tahansa.

T: Tatu

Kunhan loppukevään rajoituksista tiedetään paremmin, on ehkä perusmuotoinen 
muksujudokurssikin (noin 5-7-vuotiaille) mahdollinen tällä kaudella.
Muistojen arkistosta kuva, kun Niilo 5v. kääntää ukea matossa. :-)


torstai 25. helmikuuta 2021

Vyökokeista, osa 2.

Vyö- ja natsakokeita on tulossa seuramme jäsenille tänä vuonna. Koska suorittajia on eri ikäisiä ja eri tasoisia, jotkin asiat saattavat sekoittua. Siispä tässä hieman rautalankaa asiasta - ja tästä nyt kootusta listasta saatetaan koota seuran yleinen ohjeistuskin kunhan se vähän vielä tarkentuu ja hyväksi todetaan.

Yleistä

Vyökokeeseen voi osallistua, kun Tatu antaa siihen suostumuksen. Silloin täytetään yhdessä vyökoehakemus, ja hakija maksaa osallistumismaksun (tämä ei koske keltaisen vyön suoritusta vaan vasta korkeampia vyöarvoja). Omalla dojolla järjestetään vyökokeita eli graduointeja keltaisesta vyöstä (5. kyu) ruskeaan vyöhön (1. kyu) saakka, mutta mustan vyön kokeet järjestetään Suomen Judoliiton toimesta.

Vyökokeeseen tullaan puhtaassa, valkoisessa judogissa, ja judopassi on oltava mukana, jos sellainen on olemassa. Ja jos ja kun koe menee läpi, niin myös uusia vöitä voi ostaa seuran kautta edullisesti. Ja jos ei sitä passia ollut ennestään, niin kokeen jälkeen sellainen tilataan. 

Kun vyöarvo tummenee, niin oletuksena on se, että vanhat tekniikat ovat hallussa. Eli esim. ruskean vyön kokeessa voidaan ihan hyvin kysyä keltaisen vyön tekniikoita ja ne pitää osata.

Sininen vyö (2. kyu)

  • Sinisen vyön kokelaan tulee olla vähintään 13-vuotias, ja kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kahdeksan kuukauden kuluttua vihreän vyön suorittamisesta. Kilpailupisteitä vaaditaan viisi judoliiton kilpailumääräysten mukaisista virallisista kilpailuista, tai muuten kokeeseen pääsee vasta 1,5 vuoden kuluttua vihreän vyön suorittamisesta. 
  • Yksi leiri vihreän vyön aikana tulee olla käytynä
  • Oppimisen ja opettamisen perusteet judossa (OOP) -koulutus pitää olla suoritettuna

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Tehokas ja toimiva tokui-waza
  • Reagointi uken liikkeeseen
  • Erilaiset käsiotteet (ei vain perusote eli kumikata, vaan muitakin otteita)
  • Yhdistelmätekniikat (eli kombinaatiot) ja vastatekniikoita, viisi kumpaakin
  • Heitot ja sidonnat graduointiohjeiden mukaan: https://www.judoliitto.fi/site/assets/files/7049/judo-graduointisaannot-2020_julkaisuversio-1.pdf
  • Mattotekniikat randorimaisesti
  • Nage-no-katasta perusteet, eli ensimmäinen waza käsiheitot eli te-waza (uki otoshi, ippon-seoi-nage ja kata-guruma)
  • Sinisen vyön kokelaalta vaaditaan jo tekniikoiden periaatteiden ymmärtämistä (opetus) ja tekniikoiden teho ja luonnollinen suunta näkyy jo selvästi. Tokui-wazat vaaditaan osattavan monipuolisesti (tekniikkaperhe-periaate)

Ruskea vyö (1. kyu)

  • Ruskean vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan 10 kuukauden kuluttua sinisen vyön suorittamisesta. Kilpailupisteitä vaaditaan 10 judoliiton kilpailumääräysten mukaisista virallisista kilpailuista, tai muuten pitää olla kulunut vähintään noin kaksi vuotta sinisen vyön suorittamisesta
  • Judotuomarin peruskurssi tulee olla hyväksytysti suoritettuna, mutta tuomarilisenssiä ei ole pakko olla voimassa
  • Monipuolinen ja tehokas tokuiwaza-tekniikkaperhe

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

Muusikkona Tatu ei aikoinaan halunnut luopua ensimmäisestä ikivihreästään...
mutta yhteensä kolme mustavöistä judokaa olivat toista mieltä (30.9.2017)
- päägraduoijamme Sami Järvinen pääsyyllisenä. ;-)


Vyökokeista, osa 1.

Vyö- ja natsakokeita on tulossa seuramme jäsenille tänä vuonna. Koska suorittajia on eri ikäisiä ja eri tasoisia, jotkin asiat saattavat sekoittua. Siispä tässä hieman rautalankaa asiasta - ja tästä nyt kootusta listasta saatetaan koota seuran yleinen ohjeistuskin kunhan se vähän vielä tarkentuu ja hyväksi todetaan.

Yleistä

Vyökokeeseen voi osallistua, kun Tatu antaa siihen suostumuksen. Silloin täytetään yhdessä vyökoehakemus, ja hakija maksaa osallistumismaksun (tämä ei koske keltaisen vyön suoritusta vaan vasta korkeampia vyöarvoja). Omalla dojolla järjestetään vyökokeita eli graduointeja keltaisesta vyöstä (5. kyu) ruskeaan vyöhön (1. kyu) saakka, mutta mustan vyön kokeet järjestetään Suomen Judoliiton toimesta.

Vyökokeeseen tullaan puhtaassa, valkoisessa judogissa, ja judopassi on oltava mukana, jos sellainen on olemassa. Ja jos ja kun koe menee läpi, niin myös uusia vöitä voi ostaa seuran kautta edullisesti. Ja jos ei sitä passia ollut ennestään, niin kokeen jälkeen sellainen tilataan. 

Kun vyöarvo tummenee, niin oletuksena on se, että vanhat tekniikat ovat hallussa. Eli esim. vihreän vyön kokeessa voidaan ihan hyvin kysyä keltaisen vyön tekniikoita ja ne pitää osata.

Keltainen vyö (5. kyu)

  • Keltaisen vyön kokelaan tulee olla vähintään seitsemänvuotias, ja kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua judon aloittamisesta.
  • Aikuisjudoka on tyypillisesti valmis keltaisen vyön kokeeseen kun harjoituskertoja on kertynyt n. 50 (noin kaksi harjoitusta viikossa noin puolen vuoden ajan). 
  • Juniorit ovat tyypillisesti valmiita keltaisen vyön kokeeseen harjoiteltuaan säännöllisesti peruskurssin ajan syksystä kevääseen.

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Toimiva ja turvallinen ukemi. Tämä on kaikkein tärkein asia!
  • Dojokäytös ja hygienia... no, tämäkin on tärkein osaamisalue, koska muuten emme voi harjoitella judoa etenkään näin korona-aikana... Mutta muutenkin.
  • Shisei, eli perusasento, ja kumikata, eli perusote. Shintai, eli liikkuminen judomaisesti, ja tai-sabaki, eli kääntyminen
  • Tandoku-renshu eli yksinharjoittelu
  • Yksi käsiheitto, yksi lonkkaheitto ja yksi jalkaheitto
  • Kolme erilaista "kaulaliinasidontaa" sekä poistulot niistä
  • Keltaisen vyön kokeessa tekniikkasuoritusten tulee olla tunnistettavia. Tekniikan ajoituksessa, suunnassa ja hallitsemisessa voi olla virheitä, koska kyse on vielä judon alkeiden opettelusta.

Oranssi vyö (4. kyu)

  • Oranssin vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua keltaisen vyön suorittamisesta. 

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Yaku-soku-keiko (harjoitus, jossa heitellään vuorotellen vapaasti valittavia heittoja ilman vastustusta) ja kagari-keiko (harjoitus, jossa vain toinen heittää)
  • Yhteensä kuusi heittoa te-waza, koshi-waza ja ashi-waza -ryhmistä (vähintään yksi jokaisesta ryhmästä)
  • Kaikki sidonnat kesa-gatameluokasta ja jokaisesta yksi poistulo
  • Tekniikkasuoritusten tulee olla tunnistettavia ja toimivia. Ajoituksessa, suunnassa ja hallitsemisessa voi olla vielä vähän virheitä, mutta suoritusvarmuus on vahvistunut keltaisen vyön tasosta. Oranssi vyö on vielä judon aloitusvaihetta, joten kiitettävää teknistä osaamista ja tehoa ei vaadita.
  • Heitot esitetään liikkeestä (uke työntää tai vetää, tori mukautuu liikkeeseen) ja sidonnat esitetään hyökkäystilanteesta.

Vihreä vyö (3. kyu)

  • Vihreän vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua oranssin vyön suorittamisesta. Kilpailupisteitä ei vielä edellytetä. Yksi leiri oranssin vyön aikana pitää olla käytynä.
  • Judon perusteet (JP) -koulutus on oltava käytynä
  • Vihreän vyön kokelaan tekniikka alkaa olla jo sujuvaa, ja tokui-wazat tehokkaita.

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Heitot liikkeestä eri suuntiin oikealle ja vasemmalle puolelle
  • Tehokas horjutus
  • Tokui-waza (lempitekniikka)
  • Kaikki sidonnat shiho-gatame- ja kesa-gatame -luokista, sekä niistä poistulot
  • Yli 15-vuotiaille: Kuristusten ja lukkojen (eli shime- ja kansetsu-wazan) perusteet
  • Heittoja osattava tehdä reagoimalla uken aloittamaan liikkeeseen neljään eri suuntaan: Uke lähtee heti otteen haettuaan liikkumaan ja viemään johonkin suuntaan, johon kokelaan on reagoitava tilanteeseen sopivalla tekniikalla.
  • Tekniikkaesittelyssä heittoja osattava tehdä myös viemällä uke liikkeeseen eri suuntiin esim. neljään horjutussuuntaan tekniikasta riippuen myös tsugi-ashi-liikkeellä.
  • Mattotekniikat esitetään hyökkäys/puolustustilanteista
  • Ukemi on osattava jo kutakuinkin täydellisesti

Seuramme päägraduoitsija Sami Järvinen kertoo vyö- ja natsakokeiden
tuloksista kokeiden jälkeen 
23.7.2018.
Hyvin meni, kenenkään ei tarvinnut hävetä. ;-)


keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Leikin merkitys

Lasse harjoitteli harjoitusten vetämistä. Muut treenasivat.
Judo sopii harrastukseksi oikeastaan ihan kaikille ja kaiken ikäisille. Mielenkiintoista on huomata se, että samoin sopivat eri-ikäisille judokoille kaikenlaiset pelit ja leikit ihan iästä riippumatta. Esimerkiksi alkulämmittelynä erilaiset hipat ovat vanha, mutta hyväksi koettu menetelmä. Pienten lasten kanssa leikki on luonnollinen osa harjoituksia, ja viimeistään keski-iässä sen merkityksen ymmärtää taas uudelleen. Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä hauskempaa on taas treenata leikin varjolla!

Kun lapset kasvavat, on riskinä, että leikin varjolla tehdystä treenistä tulee heidän mielestään noloa. Mutta toisaalta: kun ohjaaja asettelee omat sanansa oikein, jopa pahimmassa kapinavaiheessa olevat yläasteikäiset nuoret saattavat innostua mukaan leikkiin... Tai ainakin teeskennellä taitavasti, jolloin nuoremmille junnuille välittyy oikea käsitys osallistumisen merkityksestä. Hyvä yhteishenki luo aina parhaat edellytykset ryhmän toimintakyvylle.

Tämän päivän treeneissä olimme jälleen kerran muun muassa talviunilta herätettyjä karhuja (kamppailuharjoitus), takapuolihippaa (alkulämmöt ja hyvä perusasento eli shisen-tai), judoankkaa (rohkea kaatuminen sivulle ja kehonhallintaliikkeistä "kääpiökävely") sekä Martti-hinausautoja (kuzure-kesa-gatame ja poistulot). Kaikilla oli mukavaa, ja kaikki nauroivat. :-)

Mitähän tässä tapahtuu... 


sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Tutustujia houkutellaan lajin pariin

Tämän viikon treeneissä nähtiin uusia kokeilijoita judon parissa. Ensikertalaiset pääsivät tietenkin kokeilemaan kutakuinkin kaikkea - ja tietysti myös randoria. Jos kiinnostuneita kokeilijoita löytyy enemminkin, niin tervetuloa! Tatuun kannattaa olla yhteydessä etukäteen, jotta harjoitukset voidaan suunnitella tutustumistarkoituksiin yhteensopiviksi. 

Suomen judoliiton suuri huolenaihe tämän vuoden osalta on se, miten lajin käy rajoitusvuosien jälkeen. Tähän on syytä alkaa valmistautua jo nyt, ajankohtaiset rajoitukset ja suositukset toki huomioiden. 

Kuzure-kesa-gatamen harjoittelua 10.2.2021.


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Kevätkausi hyvässä vauhdissa

Kaikenlaiset rajoitukset runtelevat yhä harrastustoimintaa Suomessa, ja myös judoa. Niinpä on hyvä muistutella tukilajien merkityksestä. Esimerkiksi uinti, karate ja telinevoimistelu tukevat mainiosti niitä taitoja, jotka judossakin ovat tärkeitä, kuten kestävyys, liikkuvuus ja kehonhallinta. Erilaiset pihatyöt, joita tänä vuonna on pitkästä aikaa kunnolla tarjolla, kehittävät ainakin voimaa - esimerkiksi halonhakkuu ja lumitöiden tekeminen. Laskettelurinteessä on helppoa harjoitella kaatumista.

Kamppailuveteraani Esko Huovinen vetämässä karateharjoituksia junioreille
Ylämaalla 2.2.2021
Kevätkaudelle on alustavasti harkittu, että voisimme ottaa muutaman aloittelijan mukaan harjoituksiin. Erillistä peruskurssia ei pidetä, vaan perusteiden oppiminen tapahtuu muun harjoittelun lomassa. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Tatuun. 

Kaikenlaisia suosituksia pyritään tietysti noudattamaan, kuten tähänkin asti. Toivottavasti niistä päästään pian eroon! Olisipa mukava päästä pitkästä aikaa esimerkiksi leireille ja kilpailemaan... Sitä odotellessa muistetaan perussäännöt: harjoituksiin ei tulla kipeänä, ja henkilökohtaisesta hygieniasta pidetään huolta.

Sitä odotellessa jatketaan harjoituksia. Joillakin alkaa vyö- tai natsakokeenkin aika taas lähestyä, joten ei nyt ainakaan jäädä sohvalle makaamaan - vai mitä?