lauantai 11. syyskuuta 2021

Dojokäytöksestä, osa 2.

Judon harrajien tapoja opetetaan joka harjoituksissa, niin tänäänkin. Termi on dojokäytös, joka kuuluu tärkeänä osana jo heti ensimmäiseen vyökokeeseen. Tässä tiedoksi sen verran, mitä ainakin pitäisi vyökokeissa osata - lista (ja sanasto) saattaa täydentyä syksyn mittaan:

  • Dojo tarkoittaa judosalia, jossa harjoittelemme.
  • Dojolla keskitymme itsemme kehittämiseen harjoittelemalla judotekniikoita.
  • Dojon tulee olla puhdas ja siisti. Siellä ei meluta eikä roskata.
  • Dojon ilmapiirin tulee olla ystävällinen. Kaikki judon harrastajat eli judokat tukevat toisiaan ja auttavat oppimaan judoa yhdessä.
  • Dojo on paikka, jossa arkielämä unohtuu. Vaikeana taitolajina judo pakottaa harrastajansa keskittymään lajin opiskeluun.
  • Moku-so (hiljentyminen, mietiskely) harjoituksen alussa ja lopussa opettaa mielen tyynnyttämisen ja rauhoittumisen merkityksen.
  • Dojolle tullessa ja sieltä lähdettäessä kumarretaan ovella, samoin tatamille (=matolle) tultaessa ja siltä poistuttaessa. Kumartamisella osoitetaan se, että kunnioitetaan ja noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja ohjaajan neuvoja.
  • Tatamilla harjoitellaan puhtain, paljain jaloin. 
  • Kaikki, mikä voi vahingoittaa itseä tai harjoitusparia, pitää poistaa ennen harjoituksia: sormukset, kellot, korut tulee jättää pois ja sormien ja varpaiden kynnet tulee leikata lyhyiksi. Pitkät hiukset on sidottava pehmeällä nauhalla.

Lähde: Korpiola&Korpiola: Judo - Tie mustaan vyöhön

Kuva: Yksi ensimmäinen judoheitto todistettiin taas tänään lauantain harjoituksissa. :-)
(Seoi-otoshi - eli "kuperkeikka esteen yli ilman käsiä"):



torstai 9. syyskuuta 2021

Uusi kausi käynnistyi

Keskiviikkona 8.9.2021 pidimme yhdistetyt: 1) harjoituksen, 2) judonäytöksen ja 3) mahdollisuuden kokeilla lajia. Vaikka paikalle olisi mahtunut enemmänkin porukkaa, niin aina on positiivista, kun saadaan uutta verta tatamille! Ja tätä ei oltu tarkoitettu kirjaimellisesti. ;-) Kukaan ei loukkaantunut...

Olemme päättäneet, että mukaan judoharjoituksiin pääsee vielä ainakin syksyn ajan porrastetusti, jos uusia kiinnostuneita ilmaantuu. Perustaitoja opetetaan jatkuvasti. Tavoitteena olisi saada lapsista, nuorista ja aikuisista koostuvat treeniporukat säännöllisille ajoille ja kasvaa samalla seurana hieman suuremmaksi. Yhteydenotot voi osoittaa Tatulle.

Judo sopii kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille. Judossa kasvaa niin nopeus, kestävyys, kehonhallinta kuin kunto ylipäänsäkin, ja lisäksi saa valmiuksia itsepuolustukseen. Tämän parempaa jumppaa ei olekaan. Ja ennen kaikkea oppii kaatumaan turvallisesti tilanteessa kuin tilanteessa.

Seuraavat treenit pidetään lauantaina 11.9.2021 klo 11. Tervetuloa mukaan niin vanhat kuin uudetkin jäsenet!

Tatamit valmiina harjoituksiin! Lasse veti keskiviikon treenit (Tatun valvovan silmän alla).
Myös ohjaajakokemuksen kerääminen on tärkeää niin judon harrastajille yleisesti ottaen, kuin etenkin nuorille.
Hyvin se meni, ei tarvinnut hävetä. ;-)


maanantai 6. syyskuuta 2021

Dojokäytöksestä

Judossa käyttäydytään hyvin. Dojo-käytös on silti asia, josta on syytä muistuttaa säännöllisesti. Käytössäännöt julkaistaan näillä sivuilla myöhemmin mahdollisimman kattavasti, mutta nyt palautetaan perusasioita mieleen. Nämä käytöstavat kun helposti unohtuvat jos niitä ei säännöllisesti kerrata.

Suuren työn tehnyt Tetsuji Sato -sensei on varmasti ykkösmies Suomessa puhumaan hyvien dojo-käytöstapojen merkityksestä. Hän on myös opettanut niitä suomalaisia, jotka ovat päässeet käymään Japanissa judon "päämajassa" eli Kodokanissa, vielä meille opetetuista tavoista tarkempiin vaatimuksiin. Vapaasti lainaten tässä jopa todella perusasioita... joissa ei edes oteta kantaa siihen saako harjoituksen ohjaajan puheen aikana pitää mitään meteliä, vai pitääkö kuunnella... Kaikki tietävät vastauksen tähän kysymykseen!

Alla olevassa kuvassa Tetsuji Sato opettaa Kaj-Peter Pesoselle Kodokanissa käytöstapoja:

  1. Kun mennään dojoon eli harjoitussalille sisään - tai ulos - niin ovella kumarretaan aina.
  2. Kun mennään tatamille, niin taas kumarretaan. Kodokanissa se tehdään polviasennossa (za-rei), mutta Suomessa pystykumarrus (ritsu-rei) on riittävä taso.
  3. Tämä koskee vain Kodokania: Randorissa ylempi ottelija on kumarrusvaiheessa ottelualueen sisällä, haastaja ulkopuolella. Suomessa ottelijat ovat tasavertaisilla aloituspaikoilla.
  4. Judopuvusta: Aina kun ollaan kotisalin ulkopuolella (poikkeuksena esim. pitkät leirit), esiinnytään kohteliaisuussyistä vain valkoisessa judopuvussa. Ei sinisessä. Naiset voivat käyttää puvun alla paitaa mutta miehet eivät pääsääntöisesti käytä. Ja ainakaan Kodokanissa ei käytetä sinistä pukua ollenkaan, eikä miehillä paitaa.

Tetsuji on huolissaan suomalaisen dojokäytöksen huonontumisesta. Eikö niin, että ainakaan Ylämaalla emme anna suurempaa aihetta huoleen?



keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Mainoksia jaettu

Iskuryhmämme on viime aikoina jakanut judo- ja karateseuran mainoksia ympäri kylää. Muistutukseksi: uudet judokurssit/-ryhmät aloittavat viikon päästä keskiviikkona 8.9.2021 klo 18.00 Ylämaan nuorisotalolla (ja jo sitä ennen tiistaina 7.9. klo 18.30 tuon lähimmän tukilajimme eli karaten osalta samassa paikassa). 

Niin - silloin keskiviikkona on tarkoitus esitellä lajia niin, että kuka tahansa pääsee halutessaan sitä myös kokeilemaan. Varustuksesta sen verran, että paljaat jalat ja normaali sisäliikuntavarustus (esim. shortsit ja T-paita) riittävät, mukaan kannattanee ottaa myös vesipullo.

Judo sopii kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille. Tervetuloa!

T: Tatu

PS.
Julisteet PDF-muodossa aiemmassa kirjoituksessa:
Uudet kurssit alkavat syyskuussa (12.8.2021)

maanantai 16. elokuuta 2021

Kaakkois-Suomen alueleiri Lauritsalassa 15.8.2021

En osaa sanoa, pitäisikö nyt puhua kauden 2020-2021 lopettamisesta vai kauden 2021-2022 aloittamisesta - mutta tästä se kuitenkin taas lähtee meidän osaltamme! Niilo osallistui Suomen Judoliiton järjestämälle Kaakkois-Suomen alueleirille tällä kertaa Lauritsalan kamppailukeskuksessa (uusi paikka meille).

Vetäjinä toimivat Ruslan "Rusi" Pinhasov, Michael Geppert, Tuomas Rantanen ja Marianne Kosonen. Paikalla oli 20 junnaria, ja pääpaino oli kilpailutekniikassa, randorissa jne. Niilon palaute harjoituksista oli todella hyvä, vaikka juomapullo unohtuikin ja treenien jälkeen oli hirmuinen jano! 

Kahden kaksituntisen aikana palautui hyvä fiilis judon osalta ja tästä on hyvä jatkaa syyskuussa, kun uusi kausi alkaa ja samalla taas omat harjoituksemme. Vaikka itse en saanutkaan mennä leiriä seuraamaan, toivon silti lisää tällaista! Tauot harrastuksessa ovat olleet aivan liian pitkiä.  

-Tatu

Sadesää tarjosi oivan tekosyyn sisätreeneille. Minä puolestani odottelin kamppailukeskuksen pihalla autossa harjoitusten ajan. Treenien välissä kävimme ukin luona syömässä, hän kun asuu siinä lähellä, Uus-Lavolassa.

torstai 12. elokuuta 2021

Uudet kurssit alkavat syyskuussa

Ylämaan judoseura Yudo ry aloittaa säännölliset viikkoharjoitukset taas syyskuussa. Tällä kaudella on tavoitteena saada kolme harjoitusryhmää: muksut (alle kouluikäiset eli noin 5-7-vuotiaat), juniorit (eli kouluikäiset) ja aikuisten kuntojudoryhmä.

Harjoitusryhmien tarkat ajankohdat eivät vielä ole tiedossa, mutta alustavasti harjoituksia on keskiviikkoiltaisin ja lauantaiaamuisin. Muksut treenaavat vain lauantaisin. Osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa ajankohtiin jotta saadaan mahdollisimman moni mukaan. Harjoitukset pidetään Ylämaan nuorisotalolla (Ylämaantie 2995). 

Tutustumisharjoitus pidetään keskiviikkona 8.9.2021 klo 18. Silloin kyseessä on yhteisharjoitus/judonäytös, johon kaikenikäiset ovat tervetulleita joko katsomaan tai vaikka kokeilemaankin lajia! Varusteeksi riittävät normaalit sisäliikuntavarusteet ja paljaat jalat. Vesipullon voi myös varata mukaan varmuuden vuoksi.



torstai 5. elokuuta 2021

"Kaukaisia" vieraita Ylämaalla

Seuramme on viettänyt kesätaukoa, mutta dojolle toki painutaan pienempienkin syiden vuoksi kuin se, että tänään saimme leireiltä ja kilpailuista tuttuja vieraita Riihimäen Judoseurasta. 

Syy vierailulle oli se, että Kai Kamunen (1. kyu) kertoo itse aloittaneensa judon juuri Ylämaalla. Hän suoritti keltaisen vyön 17.2.1983 lappeenrantalaisen Esko Huttusen toimiessa graduoitsijana.

- Muistelen, etten ole tässä talossa käynyt noin 37 vuoteen, jolloin muutimme toiselle paikkakunnalle, hän kertoo.

- Tosin kerran kävin pihassa kääntymässä, mutta ovi oli silloin lukossa. En kuitenkaan muista, minä vuonna tämä tapahtui.

Rattoisan iltapäivähetken aikana vaihtelimme ajatuksia niin judosta kuin muistakin ajankohtaisista asioista, ja sovimme, että seuraava tauko ei veny ihan yhtä pitkäksi. Eipä sitä tiedä, jos seuraavaan vierailuajankohtaan järjestettäisiin vaikkapa yhteistreenit! 

Kerroin harrastustilanteesta Etelä-Karjalassa ja yhteistyöstämme muiden kaakkoissuomalaisten seurojen kanssa, ja erityisesti yhteistyöstä imatralaisten kanssa. 

- Siihenkin aikaan täällä kävi imatralaisia harjoituksissa, Kai muisteli.

- Sellaistakin olen miettinyt, että jos voisin vielä käydä tervehtimässä Kaakon Judoseuran perustaja Alpo Salmelinia, niin olisi kiva kertoa hänelle, miten oppinsa ovat kannattaneet judoharrastustani tänne asti, hän vielä jatkoi vanhojen muistelemista.

Yhteiskuva piti tietenkin ottaa. Vasemmalta lukien Lasse, Niilo, Kaisa ja Tatu, 
sitten Kai, Kia ja Kim.


tiistai 25. toukokuuta 2021

Tatamit toimivat hyvin

Maanantain junioriharjoitukset vedettiin läpi Lassen jatkuvasti vahvistuvalla, jämäkällä ja asiallisella ohjauksella. Alkulämmittelyinä koottiin ensimmäistä kertaa  (meidän aikanamme) ihan oikea tatami! Ja loppuverryttelyinä se sitten purettiin, koska tilassa on muutakin käyttöä. Käytössä olisi ollut 49m², mutta tänään päädyimme puoleen siitä, eli 5x5m -kokoon, koska paikalla olivat "vain" Niilo ja Eerik. 

Mutta olipas juhlaa päästä vihdoinkin heittämään ihan kunnolla! Harjoitukset painottuivat keltaisen vyön heittotekniikoihin, mutta tietenkin myös muuta, etenkin ukemeita ja randoreita oli ohjelmassa. Nehän kuuluvat kaikkiin judoharjoituksiin. :-)

Itse seurasin kipeän jalkani kanssa harjoituksia maton laidalta, mutta täytyy tunnustaa, että ylpeyden määrä oli suuri koko ryhmän osalta - niin vetäjän kuin junnujenkin. Nämä olivat hyvät treenit, ja niiden jälkeen seurasi tietysti myös pulahdus Lohonjärveen. Voi olla, että ihan lähiaikoina on luvassa taas ainakin yksi natsakoe... Tai ehkä kaksikin...

T: Tatu

Ps. Tämän päivän tapahtumista syntyi myös minuutin mittainen video: https://youtu.be/jeq3smNRowk - tämä on oikeasti iso juttu meille.

Ja kuvankin saa isommaksi klikkaamalla sitä.



keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Meillä on tatamit!

Ensi viikosta lähtien, tarkemmin ottaen maanantaista 24.5.2021 lähtien, siirrymme kesäharjoitteluaikoihin: treenaamme ainakin heinäkuuhun asti joka viikko maanantaisin, ja joka toinen viikko lauantaisin. Muutoksista sovitaan etupäässä seuran Whatsapp-ryhmässä.

Tänään keskiviikkoina tapahtui jotain, josta olemme haaveilleet jo seuramme perustamisesta lähtien: Nyt meillä vihdoinkin on tatamit! Ne pitää pystyttää ja purkaa erikseen joka treeneihin, koska nuorisotalon käyttöaste on kasvamassa muutenkin kuin judo- ja karateharjoitusten osalta - mutta kyllä nämä "alkulämmöt" ja "loppuverryttelyt" ovat paljon pienempi paha kuin ajaa vaikkapa Lappeenrantaan harjoituksiin! Tatamin koko on 49 joka tarkoittaa käytännössä 7x7m - eli tavallista kilpailukoon tatamia. Suoja-alue on sitten puulattialla, ei haitanne. Kiitämme lämpimästi Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimea!

Tämän Blogger-sivuston kanssa on ollut nyt pieniä ongelmia sivujen saatavuuden kanssa. Sen vuoksi olemme päätyneet vuokraamaan uuden kotisivupaikan suomalaiselta toimittajalta, ja sinne nämä sivut siirretään kunhan keritään. 

Siellä ne jo odottelevat! Pian päästään kokeilemaan. :)


keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Kevätkauden kuulumisia

Uki-Goshi
Rajoituksia on rajoitettu, eli olemme päässeet takaisin normaaliin viikkojärjestykseen. Treenejä on tarkoitus jatkaa peräti heinäkuun puoliväliin asti, koska tämän hetkisen parhaan tiedon mukaan Suomen paras judoleiri Artjärvellä järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 

Tänään vietettiin kunnon "maalaistreenit" :-) Ensin vapaamuotoiset alkulämmöt Kososten trampoliinilla, sitten lonkkaheittopainotteiset harjoitukset nuorisotalolla ja lopuksi hiet karistettiin Lohonjärveen. Aivan oikeutetusti voidaan todeta, että nämä pojat olivat tänäkin vuonna järvessä ennen kuin edes laituri. :-D

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Lisää kokouksia / Leader Länsi-Saimaa 20.4.2021

Tiistaina 20.4.2021 pidettiin Länsi-Saimaan Leader-yhdistyksen vuosikokous. Olemme jäsenenä siinäkin yhdistyksessä. Totuttuun tyyliin Tatu toimi paitsi edustajanamme, myös kokouksen puheenjohtajana.

Kokous oli etäkokous. Valitettavasti yhtään kertaa ei edes äänestetty, että puheenjohtaja olisi päässyt tositoimiin. No - toimintakertomukset ja -suunnitelmat, talousarvio, tilinpäätös ja henkilövalinnat toteutuivat liikuttavassa yksimielisyydessä ja kokous kesti vain tunnin. 

Mutta kun paikalla oli melkein parikymmentä kokousedustajaa, niin päätökset taatusti edustivat jäsenistön koko kirjoa. 

Hyvä kokous. (y)




sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Liiton kevätkokouksen kuulumisia

Totuttuun tyyliin osallistuimme Suomen Judoliiton kevätkokoukseen, joka pidettiin ns. hybridimallisena lauantaina 17.4.2021. Meidän edustajamme oli (tälläkin kertaa) Tatu. Tuo "hybridimalli" tarkoittaa sitä, että pääosa osallistujista osallistui tietokoneen välityksellä, ja vain muutama henkilö oli oikeasti paikan päällä Vantaalla. Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen - kokoukseen osallistui ennätysmäärä jäsenseuroja. Jos jonain vuonna ei ole ollut edes 10 seuraa kevätkokouksessa, niin nyt oli peräti 38 seuraa edustettuna! Tämä on hyvä suunta.

Taas kerran on kuitenkin syytä pohtia, mitä järkeä meidän on näihin kokouksiin osallistua. Nämä 38 seuraa käyttivät yhteensä 3340 ääntä, ja meillä oli yksi ääni. Oikea suhde nykyaikana olisi se, että jokaisella jäsenseuralla on kokouksessa yksi ääni, eli meillä 1/38 -vaikutusmahdollisuus eikä 1/3340. Monissa muissa liitoissa tähän on jo menty, joten paras tapa yrittää saada muutosta aikaan judoliitossakin on pitää asiaa säännöllisesti esillä. Joka tapauksessa yksikin ääni tuo oikeuden tehdä ehdotuksia tai kannattaa muita, ja tätä oikeutta koetimme taas kerran käyttää ahkerasti.

Kevätkokouksen asialista oli sellainen, että jo etukäteen oltiin osattu varautua siihen, että siitä kokouksesta tulla vaikea. Sen vuoksi kokouksen puheenjohtajaksi oltiin kutsuttu täysin ulkopuolinen, judoa tuntematon mutta yhdistyslain asiantuntija Kimmo Oila. Sääntömääräiset asiat käytiin läpi ilman sen kummempia erikoisuuksia. Sen jälkeen vuorossa oli kuitenkin pitkä keskustelu liiton toiminnanjohtajan tehtävästä, koska hallitus oli aiemmin tänä vuonna päättänyt kyseisen tehtävän lopettaa. Tästä syystä kokous venyi peräti neljätuntiseksi.

Kokouksen ainoa äänestys käytiin siitä, että otetaanko Lahden judoseuran ehdottama ja Turun judoseuran  kannattama ehdotus toiminnanjohtajan tehtävän lopettamisen perumisesta käsittelyyn. Pitkän keskustelun jälkeen äänestys päättyi lukemin 2319-994 ja samalla kokous siis 70% enemmistöllä siihen tulokseen, että asiaa ei edes käsitellä. Käytettyjen puheenvuorojen perusteella pääsyynä äänestyksen lopputulokselle oli se, että nyt haluttiin antaa muutoksille tilaa ja uudelle hallitukselle työrauhaa. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska muutoksia judoliiton toimintaan on toivottu jo pitkään ja toisaalta nykyhallitus on toiminut vasta 3,5kk. 

Kokouksesta jäi hyvä fiilis. Vaikuttaa siltä, että seurat pyrkivät toimimaan vahvassa yhteistyössä niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Ja mielipiteitähän kyllä mahtuu maailmaan - jopa vääriä. ;-)

Kokouksen "kalvoilla" vilahti hieno valokuva. Lasse 6v siinä katselee kameraan. :-)


sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Hiihtolomallakin tapahtui judoa

Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja vyöhönsä. Ensimmäinen natsa tulee uuden vyöarvon mukana, toinen on jo seuraavan vyöarvon "oppilas" ja kolmas "kokelas" - ja sitten onkin edessä taas vyökoe, eli vyön arvon tummentaminen. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa. Heille ei saa tehdä esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että niitä natsoja käyttävät kaikki alle 15-vuotiaat.

Vaikka kaikki juniorit haluaisivat tietenkin olla jo aikuisia, tai ainakin vaikuttaa sellaisilta, niin natsojen käyttöön on olemassa toinenkin suuri lisämotivaatio (siis sen lisäksi ettei yhtäkkiä kuristeta eikä lukoteta): Se ensimmäinen natsa vyössä rinnastetaan (aikuisten) vyöarvoon, eli esim. keltainen vyö, ja keltainen vyö + yksi natsa ovat samanarvoisia. Mutta alku- ja loppuriveissä, kun järjestäydytään vyöarvon mukaan, kaksi tai kolme natsaa vyössä tarkoittaa että henkilö on "korkea-arvoisempi" kuin ilman natsoja toimiva henkilö (eli aikuinen)!

Keskiviikon harjoituksissa opetettiin/kerrattiin käyttäytymistä vyö- ja natsakokeissa. Harjoituksen lopuksi järjestettiin demonstraatio, jossa Niilo ja Eerik näyttivät esimerkillisen mallisuorituksen vyökokeesta (esimerkillisyyttä lisää se, kun kumpikaan ei ollut osannut varautua tähän edeltäkäsin vaan toimivat täysin ohjatusti). Yllätys, yllätys - se olikin sitten ihan oikea natsakoe, jonka molemmat läpäisivät. Nyt Eerik saa ommella ensimmäisen punaisen natsan valkoiseen vyöhönsä ja Niilo toisen natsan oranssiinsa. 

Sovimme, että jos tämä ompeluasia ei vielä nuorilta miehiltä vielä itseltään onnistu, niin molemmat voivat pyytää apua vanhemmiltaan (tasa-arvon ajasta huolimatta ehdotamme, että kuitenkin äideiltä "noin niiku ensteksi"). Ja varmuuden vuoksi natsanompeluohjeet tässä alla. 

Jos natsakokeessa jotain parannettavaa jäi, niin se kohdistuu yhtä hyvin ohjaajiin: japaninkieliset sanat ja nimet pitää kerrata ennen seuraavia kokeita. Ohjaajilta toivotaan lisää niiden aktiivista ja säännöllistä opettamista harjoituksissa. 

Natsakoe on junioreille aivan yhtä tärkeä kuin vyökoekin. Uudesta vyöarvosta on
täällä Etelä-Karjalassa tapana onnitella heitoilla (jokainen onnittelija heittää).

Onneksi olkoon 3.3.2021 johdosta, Niilo ja Eerik! :-)
(Kolmannessa kuvassa oheistoimintaa umpihankikävelyharjoituksen jälkeen.)



Natsojen ompelu ja muut toiveet kotiväelle 

Edellisistä natsakokeista on aikaa joten kertaamme ohjeet tässä, ja lisäämme nämä pian myös tuonne Vyöjärjestelmä-sivullekin, kunhan ohje on vertaisluettu. 

Kun suoritetaan ensimmäinen natsa valkoiseen vyöhön, niin samalla tilataan juniorille judopassi (ja aikuisille se tilataan keltaisen vyön kokeen yhteydessä). Judopassin henkilötietosivulle tulee liimata valokuva, ja täyttää muut tiedot. Kuvaksi käy esim. passikuvakokoinen versio koulukuvasta. Kuva pitää olla paikallaan viimeistään toisessa natsakokeessa (tai kun passia muuten tarvitaan esim. kilpailuissa, leireillä, jne). 

Sen jälkeen tulee vyöhön ommella yksi natsa kumpaankin päähän. Natsa ommellaan punaisesta, n. 1 cm levyisestä nauhasta (esim. puuvillanauha tai kanttinauha) ja sen tulee näkyä vyön molemmin puolin. Jatkossa, kun suoritetaan vöitä keltaisesta siniseen alle 15-vuotiaina, se jokaisen uuden värin ensimmäinen natsa ommellaan automaattisesti heti vyön värin vaihtuessa. Eli vain valkoiseen vyöhön ensimmäinen natsa suoritetaan erikseen.

Ensimmäinen nauha ommellaan 5 cm vyön päästä, ja sen kumpaankin päähän siten, että jos vyön päät asettelee vierekkäin, ovat natsat samalla etäisyydellä vyön päästä. Mutta huom! Jos vyön päässä on jokin valmistajan merkki, nauhat ommellaan kuitenkin vasta merkin "yläpuolelle" (ks. kuva) - ja silti vyön molemmissa päissä nauhat ovat yhtä kaukana vyön päästä. 

Natsojen on pysyttävä vyössä kiinni kovassakin menossa.


maanantai 1. maaliskuuta 2021

Hiihtolomakuulumisia

Vaikka hiihtoloma on nyt jo virallisesti alkanutkin, niin pidämme vielä keskiviikon treenit ihan normaalisti, koska juniorit ovat itse sitä toivoneet. Jaan harjoituksissa paperille printatut vyökoevaatimukset kaikille niille, joilla se ihanuus lähenee, ja käydään niitä läpi vähän myös suusanallisesti. Saatamme jopa harjoitella  vyökoerituaalia läpi, koska myös natsakokeita on lähiaikoina tulossa - jopa valkoiseen vyöhön.

Sen jälkeen jäämme hiihtolomalle, joka kestää ainakin viikon (eli ke 10.3. ei ole harjoituksia). 

Lapset ovat varmasti lomansa ansainneet, ja myös samalla pienen tauon judosta. Toivon, että harrastaisitte kaikenlaista ulkosalla: hiihtoa, luistelua jne... Hanget kantavat vielä ja sääolosuhteet näyttävät muutenkin hyviltä. Ehkäpä tehdään loppuviikosta jotain myös yhdessä - puhutaan tästä sitten treeneissä.

Mieli virkeänä on sitten loman jälkeen hyvä palata takaisin judon opiskelun pariin, sikäli kun alueelliset viranomaiset sen meille suovat. No - ainakin Niilo ja Eerik pääsevät treenaamaan, luki tuoreimpia (8.3. Etelä-Karjalassa voimaan astuvia) määräyksiä nyt miten päin tahansa.

T: Tatu

Kunhan loppukevään rajoituksista tiedetään paremmin, on ehkä perusmuotoinen 
muksujudokurssikin (noin 5-7-vuotiaille) mahdollinen tällä kaudella.
Muistojen arkistosta kuva, kun Niilo 5v. kääntää ukea matossa. :-)


torstai 25. helmikuuta 2021

Vyökokeista, osa 2.

Vyö- ja natsakokeita on tulossa seuramme jäsenille tänä vuonna. Koska suorittajia on eri ikäisiä ja eri tasoisia, jotkin asiat saattavat sekoittua. Siispä tässä hieman rautalankaa asiasta - ja tästä nyt kootusta listasta saatetaan koota seuran yleinen ohjeistuskin kunhan se vähän vielä tarkentuu ja hyväksi todetaan.

Yleistä

Vyökokeeseen voi osallistua, kun Tatu antaa siihen suostumuksen. Silloin täytetään yhdessä vyökoehakemus, ja hakija maksaa osallistumismaksun (tämä ei koske keltaisen vyön suoritusta vaan vasta korkeampia vyöarvoja). Omalla dojolla järjestetään vyökokeita eli graduointeja keltaisesta vyöstä (5. kyu) ruskeaan vyöhön (1. kyu) saakka, mutta mustan vyön kokeet järjestetään Suomen Judoliiton toimesta.

Vyökokeeseen tullaan puhtaassa, valkoisessa judogissa, ja judopassi on oltava mukana, jos sellainen on olemassa. Ja jos ja kun koe menee läpi, niin myös uusia vöitä voi ostaa seuran kautta edullisesti. Ja jos ei sitä passia ollut ennestään, niin kokeen jälkeen sellainen tilataan. 

Kun vyöarvo tummenee, niin oletuksena on se, että vanhat tekniikat ovat hallussa. Eli esim. ruskean vyön kokeessa voidaan ihan hyvin kysyä keltaisen vyön tekniikoita ja ne pitää osata.

Sininen vyö (2. kyu)

  • Sinisen vyön kokelaan tulee olla vähintään 13-vuotias, ja kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kahdeksan kuukauden kuluttua vihreän vyön suorittamisesta. Kilpailupisteitä vaaditaan viisi judoliiton kilpailumääräysten mukaisista virallisista kilpailuista, tai muuten kokeeseen pääsee vasta 1,5 vuoden kuluttua vihreän vyön suorittamisesta. 
  • Yksi leiri vihreän vyön aikana tulee olla käytynä
  • Oppimisen ja opettamisen perusteet judossa (OOP) -koulutus pitää olla suoritettuna

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Tehokas ja toimiva tokui-waza
  • Reagointi uken liikkeeseen
  • Erilaiset käsiotteet (ei vain perusote eli kumikata, vaan muitakin otteita)
  • Yhdistelmätekniikat (eli kombinaatiot) ja vastatekniikoita, viisi kumpaakin
  • Heitot ja sidonnat graduointiohjeiden mukaan: https://www.judoliitto.fi/site/assets/files/7049/judo-graduointisaannot-2020_julkaisuversio-1.pdf
  • Mattotekniikat randorimaisesti
  • Nage-no-katasta perusteet, eli ensimmäinen waza käsiheitot eli te-waza (uki otoshi, ippon-seoi-nage ja kata-guruma)
  • Sinisen vyön kokelaalta vaaditaan jo tekniikoiden periaatteiden ymmärtämistä (opetus) ja tekniikoiden teho ja luonnollinen suunta näkyy jo selvästi. Tokui-wazat vaaditaan osattavan monipuolisesti (tekniikkaperhe-periaate)

Ruskea vyö (1. kyu)

  • Ruskean vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan 10 kuukauden kuluttua sinisen vyön suorittamisesta. Kilpailupisteitä vaaditaan 10 judoliiton kilpailumääräysten mukaisista virallisista kilpailuista, tai muuten pitää olla kulunut vähintään noin kaksi vuotta sinisen vyön suorittamisesta
  • Judotuomarin peruskurssi tulee olla hyväksytysti suoritettuna, mutta tuomarilisenssiä ei ole pakko olla voimassa
  • Monipuolinen ja tehokas tokuiwaza-tekniikkaperhe

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

Muusikkona Tatu ei aikoinaan halunnut luopua ensimmäisestä ikivihreästään...
mutta yhteensä kolme mustavöistä judokaa olivat toista mieltä (30.9.2017)
- päägraduoijamme Sami Järvinen pääsyyllisenä. ;-)


Vyökokeista, osa 1.

Vyö- ja natsakokeita on tulossa seuramme jäsenille tänä vuonna. Koska suorittajia on eri ikäisiä ja eri tasoisia, jotkin asiat saattavat sekoittua. Siispä tässä hieman rautalankaa asiasta - ja tästä nyt kootusta listasta saatetaan koota seuran yleinen ohjeistuskin kunhan se vähän vielä tarkentuu ja hyväksi todetaan.

Yleistä

Vyökokeeseen voi osallistua, kun Tatu antaa siihen suostumuksen. Silloin täytetään yhdessä vyökoehakemus, ja hakija maksaa osallistumismaksun (tämä ei koske keltaisen vyön suoritusta vaan vasta korkeampia vyöarvoja). Omalla dojolla järjestetään vyökokeita eli graduointeja keltaisesta vyöstä (5. kyu) ruskeaan vyöhön (1. kyu) saakka, mutta mustan vyön kokeet järjestetään Suomen Judoliiton toimesta.

Vyökokeeseen tullaan puhtaassa, valkoisessa judogissa, ja judopassi on oltava mukana, jos sellainen on olemassa. Ja jos ja kun koe menee läpi, niin myös uusia vöitä voi ostaa seuran kautta edullisesti. Ja jos ei sitä passia ollut ennestään, niin kokeen jälkeen sellainen tilataan. 

Kun vyöarvo tummenee, niin oletuksena on se, että vanhat tekniikat ovat hallussa. Eli esim. vihreän vyön kokeessa voidaan ihan hyvin kysyä keltaisen vyön tekniikoita ja ne pitää osata.

Keltainen vyö (5. kyu)

  • Keltaisen vyön kokelaan tulee olla vähintään seitsemänvuotias, ja kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua judon aloittamisesta.
  • Aikuisjudoka on tyypillisesti valmis keltaisen vyön kokeeseen kun harjoituskertoja on kertynyt n. 50 (noin kaksi harjoitusta viikossa noin puolen vuoden ajan). 
  • Juniorit ovat tyypillisesti valmiita keltaisen vyön kokeeseen harjoiteltuaan säännöllisesti peruskurssin ajan syksystä kevääseen.

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Toimiva ja turvallinen ukemi. Tämä on kaikkein tärkein asia!
  • Dojokäytös ja hygienia... no, tämäkin on tärkein osaamisalue, koska muuten emme voi harjoitella judoa etenkään näin korona-aikana... Mutta muutenkin.
  • Shisei, eli perusasento, ja kumikata, eli perusote. Shintai, eli liikkuminen judomaisesti, ja tai-sabaki, eli kääntyminen
  • Tandoku-renshu eli yksinharjoittelu
  • Yksi käsiheitto, yksi lonkkaheitto ja yksi jalkaheitto
  • Kolme erilaista "kaulaliinasidontaa" sekä poistulot niistä
  • Keltaisen vyön kokeessa tekniikkasuoritusten tulee olla tunnistettavia. Tekniikan ajoituksessa, suunnassa ja hallitsemisessa voi olla virheitä, koska kyse on vielä judon alkeiden opettelusta.

Oranssi vyö (4. kyu)

  • Oranssin vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua keltaisen vyön suorittamisesta. 

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Yaku-soku-keiko (harjoitus, jossa heitellään vuorotellen vapaasti valittavia heittoja ilman vastustusta) ja kagari-keiko (harjoitus, jossa vain toinen heittää)
  • Yhteensä kuusi heittoa te-waza, koshi-waza ja ashi-waza -ryhmistä (vähintään yksi jokaisesta ryhmästä)
  • Kaikki sidonnat kesa-gatameluokasta ja jokaisesta yksi poistulo
  • Tekniikkasuoritusten tulee olla tunnistettavia ja toimivia. Ajoituksessa, suunnassa ja hallitsemisessa voi olla vielä vähän virheitä, mutta suoritusvarmuus on vahvistunut keltaisen vyön tasosta. Oranssi vyö on vielä judon aloitusvaihetta, joten kiitettävää teknistä osaamista ja tehoa ei vaadita.
  • Heitot esitetään liikkeestä (uke työntää tai vetää, tori mukautuu liikkeeseen) ja sidonnat esitetään hyökkäystilanteesta.

Vihreä vyö (3. kyu)

  • Vihreän vyön kokeeseen voi osallistua aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua oranssin vyön suorittamisesta. Kilpailupisteitä ei vielä edellytetä. Yksi leiri oranssin vyön aikana pitää olla käytynä.
  • Judon perusteet (JP) -koulutus on oltava käytynä
  • Vihreän vyön kokelaan tekniikka alkaa olla jo sujuvaa, ja tokui-wazat tehokkaita.

Vyökokeessa vaaditaan seuraavien asioiden osaamista ja käsitteiden ymmärtämistä:

  • Heitot liikkeestä eri suuntiin oikealle ja vasemmalle puolelle
  • Tehokas horjutus
  • Tokui-waza (lempitekniikka)
  • Kaikki sidonnat shiho-gatame- ja kesa-gatame -luokista, sekä niistä poistulot
  • Yli 15-vuotiaille: Kuristusten ja lukkojen (eli shime- ja kansetsu-wazan) perusteet
  • Heittoja osattava tehdä reagoimalla uken aloittamaan liikkeeseen neljään eri suuntaan: Uke lähtee heti otteen haettuaan liikkumaan ja viemään johonkin suuntaan, johon kokelaan on reagoitava tilanteeseen sopivalla tekniikalla.
  • Tekniikkaesittelyssä heittoja osattava tehdä myös viemällä uke liikkeeseen eri suuntiin esim. neljään horjutussuuntaan tekniikasta riippuen myös tsugi-ashi-liikkeellä.
  • Mattotekniikat esitetään hyökkäys/puolustustilanteista
  • Ukemi on osattava jo kutakuinkin täydellisesti

Seuramme päägraduoitsija Sami Järvinen kertoo vyö- ja natsakokeiden
tuloksista kokeiden jälkeen 
23.7.2018.
Hyvin meni, kenenkään ei tarvinnut hävetä. ;-)


keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Leikin merkitys

Lasse harjoitteli harjoitusten vetämistä. Muut treenasivat.
Judo sopii harrastukseksi oikeastaan ihan kaikille ja kaiken ikäisille. Mielenkiintoista on huomata se, että samoin sopivat eri-ikäisille judokoille kaikenlaiset pelit ja leikit ihan iästä riippumatta. Esimerkiksi alkulämmittelynä erilaiset hipat ovat vanha, mutta hyväksi koettu menetelmä. Pienten lasten kanssa leikki on luonnollinen osa harjoituksia, ja viimeistään keski-iässä sen merkityksen ymmärtää taas uudelleen. Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä hauskempaa on taas treenata leikin varjolla!

Kun lapset kasvavat, on riskinä, että leikin varjolla tehdystä treenistä tulee heidän mielestään noloa. Mutta toisaalta: kun ohjaaja asettelee omat sanansa oikein, jopa pahimmassa kapinavaiheessa olevat yläasteikäiset nuoret saattavat innostua mukaan leikkiin... Tai ainakin teeskennellä taitavasti, jolloin nuoremmille junnuille välittyy oikea käsitys osallistumisen merkityksestä. Hyvä yhteishenki luo aina parhaat edellytykset ryhmän toimintakyvylle.

Tämän päivän treeneissä olimme jälleen kerran muun muassa talviunilta herätettyjä karhuja (kamppailuharjoitus), takapuolihippaa (alkulämmöt ja hyvä perusasento eli shisen-tai), judoankkaa (rohkea kaatuminen sivulle ja kehonhallintaliikkeistä "kääpiökävely") sekä Martti-hinausautoja (kuzure-kesa-gatame ja poistulot). Kaikilla oli mukavaa, ja kaikki nauroivat. :-)

Mitähän tässä tapahtuu... 


sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Tutustujia houkutellaan lajin pariin

Tämän viikon treeneissä nähtiin uusia kokeilijoita judon parissa. Ensikertalaiset pääsivät tietenkin kokeilemaan kutakuinkin kaikkea - ja tietysti myös randoria. Jos kiinnostuneita kokeilijoita löytyy enemminkin, niin tervetuloa! Tatuun kannattaa olla yhteydessä etukäteen, jotta harjoitukset voidaan suunnitella tutustumistarkoituksiin yhteensopiviksi. 

Suomen judoliiton suuri huolenaihe tämän vuoden osalta on se, miten lajin käy rajoitusvuosien jälkeen. Tähän on syytä alkaa valmistautua jo nyt, ajankohtaiset rajoitukset ja suositukset toki huomioiden. 

Kuzure-kesa-gatamen harjoittelua 10.2.2021.


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Kevätkausi hyvässä vauhdissa

Kaikenlaiset rajoitukset runtelevat yhä harrastustoimintaa Suomessa, ja myös judoa. Niinpä on hyvä muistutella tukilajien merkityksestä. Esimerkiksi uinti, karate ja telinevoimistelu tukevat mainiosti niitä taitoja, jotka judossakin ovat tärkeitä, kuten kestävyys, liikkuvuus ja kehonhallinta. Erilaiset pihatyöt, joita tänä vuonna on pitkästä aikaa kunnolla tarjolla, kehittävät ainakin voimaa - esimerkiksi halonhakkuu ja lumitöiden tekeminen. Laskettelurinteessä on helppoa harjoitella kaatumista.

Kamppailuveteraani Esko Huovinen vetämässä karateharjoituksia junioreille
Ylämaalla 2.2.2021
Kevätkaudelle on alustavasti harkittu, että voisimme ottaa muutaman aloittelijan mukaan harjoituksiin. Erillistä peruskurssia ei pidetä, vaan perusteiden oppiminen tapahtuu muun harjoittelun lomassa. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Tatuun. 

Kaikenlaisia suosituksia pyritään tietysti noudattamaan, kuten tähänkin asti. Toivottavasti niistä päästään pian eroon! Olisipa mukava päästä pitkästä aikaa esimerkiksi leireille ja kilpailemaan... Sitä odotellessa muistetaan perussäännöt: harjoituksiin ei tulla kipeänä, ja henkilökohtaisesta hygieniasta pidetään huolta.

Sitä odotellessa jatketaan harjoituksia. Joillakin alkaa vyö- tai natsakokeenkin aika taas lähestyä, joten ei nyt ainakaan jäädä sohvalle makaamaan - vai mitä?